keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Avoliitto belgialaiseen tapaan

Hyvät ystävät, tänään aion kertoa teille kaksi tarinaa siitä, miten sama asia toteutuu kahdessa eri maassa. Tulossa ovat myös saman sarjan jännittävät jatko-osat Belgialaisen kesätyön tapaus sekä Miten todistetaan parisuhteen olemassaolo viranomaisille oleskelulupaa varten.

Avoliitto belgialaiseen tapaan

Olipa kerran nuori nainen ja nuori mies, joita kutsukaamme edelleen tutuksi käyneillä kirjaimilla M ja P. M ja P tapasivat Hollannissa Erasmus-vaihdossa vuonna 2006 ja ovat seurustelleet  nyt yli neljä ja puoli vuotta. Koska M ja P asuvat vihdoinkin samassa maassa eli Belgiassa ja samassa osoitteessa, suomalainen lukija saattaisi olettaa, että he ovat avopari. Mutta kas, ei näin olekaan: Belgian lain edessä he ovat kämppiksiä ennen kuin toisin todistetaan.

P ja M määrittelevät kuitenkin itsensä selkeästi yhteiskunnallisella käsitteellä "pariskunta", eikä heillä ole mitään sitä vastaan, että yhteiskunta pitäisi heitä avoparina. Kiinnostava sivuseikka on myös se, että avoparit hyötynevät avopariudestaan verotuksellisesti. Täten M ja P marssivat Herran vuonna 2011 syyskuun 28. päivä belgialaiseen maistraattiin kysymään, voisiko heistä tulla avopari. Jos tämä on mahdollista, he ovat päättäneet mennä maukkaalle avoliittolounaalle ennen kuin P:n iltaluento alkaa.

P on kertonut M:lle, että tullakseen avopariksi heidän on tehtävä eräänlainen virallinen avoliittosopimus. Se on sinänsä ihan reilua, kun on kuullut tarinoita suomalaisista tovereista, jotka on tulkittu virastoissa avoliittoon samassa asunnossa asuvan, vastakkaista sukupuolta olevan kämppiksen kanssa. Maistraatissa selviää, että avoliittosopimusta varten M, parisuhteen ulkomaalainen, tarvitsee todistukset Suomen maistraatista siitä, että on olemassa ja on naimaton. Tämä on vielä ymmärrettävää, ja M harmittelee, ettei ehtinyt hakea kyseisiä lärpäkkeitä Suomen maistraatista ennen muuttoaan kaiken kiireen keskellä.

Paljastuu myös, että P ei asu vielä virallisesti uudessa kodissaan, koska tietojen päivittymiseen menee ainakin pari viikkoa. No, ei sitten avoliittoa tänään.

Sitten alkaa kiinnostava osuus. Maistraattihenkilö kertoo, että koska M on asunut myös Hollannissa, hänen on todistettava, ettei hän ole mennyt naimisiin sielläkään. Kun M tunnustaa, ettei koskaan Hollannissa asuessaan laiskuuttaan ja byrokratiakammoisuuttaan ilmoittautunut mihinkään maistraattiin, maistraattihenkilö kertoo, että M:n on sitten hankittava Hollannista paperi, josta selviää, että ei tuommoista henkilöä meidän maassa ole asunut, ei myö tiijetä mittää.

Maistraattihenkilö kertoo myös, että jos M ja P haluavat avoliittoon, heidän on myös selvitettävä notaarilta, pitääkö heidän tehdä testamentti ja millainen ja miten se pätee Suomessa ja miten Belgiassa. Sinänsä ihan viisasta, koska vaikka M ja P suunnittelevat nuorten ihmisten tavoin elävänsä hyvin pitkään, testamentin tekeminen ei tapa ketään niin kuin avioehdonkaan tekeminen ei saa ketään avioparia eroamaan. Mutta tässä on tullut runsaasti selviteltävää, joten maukas avoliittolounas kutistuu penkillä nakerrettuihin epäavoliitto-croissanteihin.

Avoliitto suomalaiseen tapaan (toistaiseksi toteutumaton vaihtoehto)

M ja P ovat nainen ja mies. M ja P muuttavat samaan osoitteeseen kahdestaan. M ja P ovat avopari. 




2 kommenttia:

  1. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin eikö tuo belgialainen vaihtoehtokin ole vielä toteutumaton..? :)

    VastaaPoista
  2. Hyvä huomio! Se kuitenkin sentään yrittää toteutua tässä... öh, seuraavan puolen vuoden aikana.

    VastaaPoista