keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Keinuetanoiden kohtauspaikka ja muita yhteensattumia

Maanantaina oli sumuista. Usvainen maailma sai kaupungin näyttämään maagisemmalta, elokuvallisemmalta: ikään kuin olisin puistossa kävellessäni film noir -elokuvan mystinen sankaritar enkä henkilö M menossa kauppaan ostamaan pähkinäjuustoa. Suurin aika kauppareissustani kului tosin puiston kujilla ja kasteisella nurmella kameran kanssa hiippaillessa, sorsien käreän, syksyisen vaakunnan ja kärpässienien keskellä.

Kun järjestelin valokuvia koneella, kuuntelin samaan aikaan Spotifystä Max Richterin musiikkia satunnaisessa järkestyksessä. Kesken kaiken tuli kappale The Trees, jonka alussa naisääni lausuu kirjoituskoneen näppäinten tahtiin:  

When Thomas brought the news that the house I was born in no longer exists - neither the name, nor the park sloping to the river, nothing - I had a dream of return. Multicoloured. Joyous. I was able to fly. And the trees were even higher than in childhood, because they had been growing during all the years since they had been cut down.

The Trees olkoon siis taustamusiikkina tälle kuvasarjalle ja sen puille; ihmistä vanhemmille luontokappaleille, joita ei voi katsoa kuin ylöspäin. 









7 kommenttia:

  1. Piti taas katsella hienoja kuvia! Oletko muuntanut kuvia mustavalkoiseksi?

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Mustavalkoistin kuvat kuvankäsittelyohjelmalla, mutta muuten en ole niihin kajonnut. Muutamassa puukuvassa väriero mustavalkoisen ja värillisen välillä oli kyllä varsin pieni.

    VastaaPoista
  3. Oh, mahtavia kuvia etenkin Max Richteriin yhdistettynä! Blogisi on muutenkin vallan mainio, olen täällä hihitellyt aamuöisessä puoliväsymyksessä sanankäänteillesi ja samaan aikaan kokenut kaukokaipuuta kaikkiin niihin paikkoihin, joissa en ole vielä käynyt.

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Ja kiitos myös Max Richter -inspiraatiosta, juuri sinun musiikkivinkkisi eräässä toisessa paikassa auttoi löytämään taustamusiikin. :)

    VastaaPoista
  5. Hienoja kuvia. Erityisesti ensimmäinen on aivan huippusäkenöivä. Nyt vasta löysin tämän sinun blogisi... Täytyy mennä lukemaan kaikki tekstit!

    VastaaPoista
  6. Kiitos ja tervetuloa! Tuo eka puu oli melkein tuollainen värikuvassakin. Ah, marraskuinen luonnon värit!

    VastaaPoista