tiistai 17. heinäkuuta 2012

Road trip

Hyvät toverit! Belgiasta Suomeen voi päästä monella tavalla, esimerkiksi lentämällä lentokoneella taikka helikopterilla, liftaamalla rekan kyytiin, pyöräilemällä tai kävelemällä. Levitaatiosta ja harrypottermaisesta ilmiintymisestä ei ole vielä tieteellisesti todistettuja tarinoita, mutta odottelen niitä kiinnostuneena.

Yleensä lennän Suomeen satunnaisella yhtiöllä, joka sattuu tarjoamaan sillä hetkellä kätevimmän ja edullisimman matkan.Tällä kertaa suoritimme tavoistamme poiketen matkan kuitenkin autolla. Road trip sisälsi seuraavat vaiheet:

Saksa, Bremen:

Hengailua. Mahtava tuomiokirkon katsastus. (Vanhimmat osat ovat 1000-luvulta.) Syömistä hyvässä espanjalaisessa ravintolassa, vaikka miesosapuoli halusi ehtaa saksalaista ruokaa. Nukkumista.


Tuomiokirkon ikkuna

Saksa, Lyypekki:

Pistäytyminen. Syömistä. Hengailua. Kapeita hurmaavia salakatuja - tai ehkä ne olivatkin sisäpihoja ja aiheutimme närkästystä niiden läpi rompostaessamme.


Ja sitten ajomatka Tanskaan mahtavia siltoja pitkin. Surrealistisissa huimuuksissa, sinisen taivaan ja meren välissä kameran patterit loppuivat.

Tanska, Gilleleje:

Majoittuminen ihanimpaan B&B-paikkaan, jossa olen yöni kuunaan viettänyt. Sellaista lienee lupa odottaa 1700-luvun majakalta. Kertonen siitä enemmänkin erillisessä merkinnässä. Läsnä olivat meri ja rauha & kumppanit.


Tanska, Kööpenhamina:

Kätevä päivämatkakohde Gillelejestä ainakin silloin, jos junaraiteet ovat kunnossa (eivät olleet). Värikäs, hauska ja yllättävän suuri kaupunki - käveltyäni päivän suosittelen pyöräilyä. Museon esihistoriallinen kokoelma on yksi maailman hienoimpia, kuulemma. Luotan esihistorioitsijaani; minutkin se sai mykistymään ja vaikuttumaan. Siellä oli näytillä muun muassa tavattoman hyvin säilyneitä rautakautisia suoruumiita, joista en esittele tässä kuvia ja joiden katsominen oli vähän epämiellyttävää mutta silti jotenkin kiinnostavalla tavalla.

Pseudoleijona eli "jalopeura" museossa

Pieni merenneito ja turisti-ihailijattarensa

Lautta Tanskasta Ruotsiin

Ruotsi, Uppsala: 

Siellä oli ystäviä ja ilveksen näköinen teinikissa.


Seuraavana vuorossa oli Tukholma-Turku -lautta ja ratkihauska sunnuntai-aamun jonotus:


Ja sitten menimme hyttiin nukkumaan pois kulttuuriähkyväsymystä, saavuimme Suomen kamaralle ja tapasimme ystäviä ja sukulaisia, mutta se onkin jo eri tarina se.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Valkohiekan valtakunta, osa 2 (eli Tanska & Ranska)

Terveisiä Tanskasta! Istun nyt majatalossa meren rannalla, iholla tuntuu päivän auringon kuumuus ja jaloissa lukemattomat kävellyt kilometrit. Olen matkinut pienen merenneidon patsasta ja nähnyt museossa esihistoriallisuuksia, mutta en kerro niistä nyt, ehkä myöhemmin kuvain kera.

Olen nyt road tripillä mieheni kanssa kohti Suomea. Lähdimme tiistaina, ajoimme ensin Saksaan ja eilen Tanskaan. Huomenna on edessä Ruotsi, sunnuntaina saavumme isänmaan kamaralle. Mietin, missä vaiheessa iskee matkaähky, mutta ainakin tähän asti on ollut mainiota. Toisaalta olen iloinen, että Suomessa tiedossa on mökkilöllöilyä eikä yhtään nähtävää patsasta, ravintolaa taikka museota.

Koskapa en ehdi nyt kirjoittaa mitään järkevää, matkakuvaraporttia pukkaa. Mutta ensin pukkaan tänne vanhoja kuvia pois tieltä kuljeksimasta. Siis: vielä kerran viimeviikkoinen Ranska ja Wimereux!







maanantai 2. heinäkuuta 2012

Valkohiekan valtakunta: välisoitto

Meri on joka päivä eri. Wissandissa se hohteli meille turkoosina ja vaaleansinisenä, mutta sinä aamuna, kun kohteena oli Boulogne-sur-Mer, meri hävisikin aamulla. Sitten se hiipi esiin usvan takaa ja paljasti meille laivansa ja rojunsa ja antimensa.