lauantai 8. joulukuuta 2012

Kätketyt järvet ja muita pakkassäveliä

Talvi! Lunta! Kun ensimmäiset merkit valkean materian alaslaskeumasta ilmestyivät taivaalle, tuli Hollanti hulluksi, samoin vaihto-oppilaat, joiden kanssa asutan tätä kämppää. Ja mikäs siinä. Voisin olla kyyninen ja sanoa, että been there, done that, mutta sen sijaan teen pitkiä kävelyitä, saan punaiset posket ja nautin. Itsenäisyyspäivänä tuli Suomi-toveri kylään ja juhlimme itsenäisyyttä gradustani improteatteriesityksen ja yöelämän parissa. Illan aikana puhuttiin englantia, hollantia ja suomea; vastaan lipui tuttuja ja vieraita. Kaupunki oli valkea, valoisa ja elossa, niin elossa, vaikka ei ollut edes viikonloppu.






Pidän kyllä muuten tästä valkoisuudesta, mutta katujen hiekoitus tai edes suolaus ei ole ihan niin sujuvaa kuin Suomessa. Kaatua kumahdin äsken kotimatkalla taaksepäin, tomaatit lentelivät kassista kadulle, kurkku (onneksi ei omani) murjoutui. Onneksi luita ei mennyt rikki, jalankulkijan ylpeys vain.

Saavun Suomeen 17.12. viettämään joululomaa ja hakemaan maisterinpaperini. Sen jälkeen palaan Belgiaan. Tulevaisuudensuunnitelmani ovat avoimet häitä lukuun ottamatta, mutta se on vuoden 2013 murhe. Tästä Alankomaat-syksystä olisi paljon kirjoitettavaa, ja kirjotankin pian lisää, mutta tiivistettäköön kokemukseni nyt yhteen virkkeeseen: on se kyllä pölijää, kun niin monet ihanat ihmiset, harrastukset, työt ja tapahtumat sijaitsevat eri maissa! Teleportti Suomen, Hollannin ja Belgian keskuuteen, kiitos!

Lopuksi vielä pari kaunista biisiä, jotka ovat minusta ihan selvää talvimusiikkia elikkä Shearwaterin Hidden Lakes ja Tori Amosin Nautical Twilight