tiistai 22. tammikuuta 2013

Jälkiä

Millaiset jäljet haluaisit jättää maailmaan? Siron pitsikuvion niin kuin lentoon pyrähtävä pikkulintu, hupaisat räpylänjäljet niin kuin sorsa vai varmat ja päättäväiset polkuanturakuviot niin kuin koira?







Ajattelin tänään puistossa kävellessäni ja jälkiä kuvatessani setääni, joka menehtyi eilen pitkän sairastelun jälkeen. Muistan hänet miehenä, joka toi meille usein omenoita, kun olin nuorempi. Hän asui Etelä-Suomessa ja me niin pohjoisessa, että siellä omenat hädin tuskin kasvoivat. Omenoissa maistui mystinen etelä, lauhempi ilma ja lämpimämpi syksy. Se ei ole ehkä suurin jälki, jonka hän on jättänyt maailmaan, mutta arvokas sekin.

Ajattelin myös mieheni sukua: isoisää, joka on ollut viime aikoina sairaalassa ja kolmea uutta vauvaa, joista kaksi ilmestyi maailmaan ennen vuodenvaihdetta, yksi taas viime viikolla. Toivon, että he jättävät maailmaan yhtä luovan jäljen kuin isoisoisänsä, joka heillä on ollut vielä kunnia tavata.


2 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus ja hienoja kuvia, niin kuin sinulta voi aina odottaa.
    Osanottoni setäsi kuoleman johdosta. Hän oli varmasti kiva mies ja jätti arvokkaita jälkiä perheensä muistoon.

    VastaaPoista