lauantai 7. syyskuuta 2013

Naimakauppa belgialaistyyliin

Täällä taas! Olen kokenut muodonmuutoksen ROUVAKSI - siinä on muuten sana, josta en kauheasti pidä, koska siitä tulee mieleen se aika, jolloin rouvuus oli tärkeä osa naisen statusta, kurjan vanhanpiian onnellisesti mieheen sulautettu vastinpari. Rouvan hyväksyn kuitenkin joten kuten osaksi arkikieltä, vaikka suomalaisten tittelikulttuurin puutteseen olenkin tyytyväinen, mutta vielä kamalampi sana on PIKKUROUVA. Vaimo sen sijaan menettelee. Joka tapauksessa rouvana ja vaimona oleminen on tuntunut alusta saakka varsin normaalilta ja hauskalta, vaikka esimerkiksi vielä pari päivää sitten kutsuin miestäni hollanninkurssillani luontevasti "flaamilaiseksi poikaystäväksi".

No, tämä pikkurouva oli kuitenkin Suomessa lomalla pikkuherransa kanssa, ja nautimme pienestä metsäoleilustamme suuresti. Ensin olimme enoni mökillä, jonka saimme ystävällisesti häälahjakäyttöön. Uin ja saunoin roimasti. Nyt olen varsin tyytyväinen siihen päätökseen, että lykkäsimme varsinaisen häämatkan hamaaseen tulevaisuuteen - toivottavasti syyslomalle - koska olisi ollut rasittavaa lähteä hurjan kiireisen ja hurjan kuuman hääviikon jälkeen vielä jonnekin ennestään tuntemattomaan, helteiseen uuteen suurkaupunkiin. Kyllä sopi metsämökki psyykelle paremmin!

Hääjuhla oli mainio, ja monet kaverit ja sukulaiset auttoivat meitä eri tavoin. Meillä oli pitopalvelu ruokia varten, mutta toki kaikenlaista muuta puuhaa riitti. Kiitos vielä kanssajärkkääjille! Varsinainen hääyö - siis vihkimisen jälkeinen yö - meni kaiken häsellyksen keskellä stressimigreenin kourissa. Söin viikon aikana pizzoja (pizzeria- ja pakaste-) ihan tarpeeksi, koska en millään ehtinyt laittaa ruokaa, mutta ainakin hääjuhlassa oli sitten burgundilaisen runsaat tarjoilut.

Tällaisia kulttuurieroja olen huomannut suomalaisten ja belgialaisten hääjuhlien suhteen:

- Belgiassa naiset eivät vaihda käsittääkseni juuri koskaan sukunimeä. Kumpikin mieheni isoäideistä on pitänyt oman sukunimensä, ja perheitä kutsutaan täällä esimerkiksi joulukorteissa tyyliin "Perhe Pöppönen-Kutvonen" (fiktiivinen esimerkki). Siksi päätös minulle oman sukunimen pitämisestä oli helppo, ja oli siihen muitakin vaikuttimia. Sukunimeni on umpitavallinen, mutta toisaalta on ihan hauskaa, että se on tavallinen juuri sillä Suomen alueella, josta olen kotoisin, ei niinkään muilla seuduilla. Minulle on myös tärkeää, että nainen ja mies säilyvät henkisesti itsenäisinä olioina, oltiin sitten kuinka naimisissa tahansa, ja itselleni sukunimen vaihtaminen tuntuisi siitä luopumiselta, vaikka ymmärrän hyvin, ettei kaikkien mielestä omalla nimellä ole samaa symboliarvoa. Etunimeni on myös selvästi suomalainen, joten etunimestäni ja belgialaisesta sukunimestä tulisi mielestäni vähän epätasainen yhdistelmä.

- Olisin halunnut vihkimisen ja juhlan samalle päivälle, mutta ellei mene kirkossa naimisiin, vihkiminen on yleensä eri päivänä kuin juhla. Kirkkoja saa lauantaille, mutta katolaiseksi ei minulla ollut hinkua. (Sitä paitsi vaikka vihkiminen olisi kirkossa, laillinen seremonia pitää kuitenkin suorittaa maistraatissa.) Maistraatissa vihkimispäivä on muistaakseni normaalisti tiistaina, mikä olisi taas juhlan kannalta monille hankala, eikä maistraattivihkijää voi käsittääkseni tilata juhlapaikalle niin kuin Suomessa. Siksi päädyimme siihen ratkaisuun, että pidimme vihkimisen perjantaina kaupungissa olevan linnan maistraattihuoneessa kuoharitarjoilun kera  - eli sinä aikana kuin se oli siellä mahdollista - ja varsinaiset hääkekkerit lauantaina.

Tuore aviomies pujottaa sormuksen vaimolleen - tosin väärinpäin.

Sulhon vanhempien talon asianmukainen juhlakoristelu.

- Vihkimistilaisuudessa oli huumoria. Omassa vihkimisessämme vihkijä heitti läppää, jota yritin kääntää myöhemmin suomalaille vieraille. (Muuten juhla oli aika monikielinen - esimerkiksi eräs jalo hollantia taitava kaverini tulkkasi isäni puheen.) Viime vuonna kaveripariskunnan kirkkohäissä pappi lausahti juhlavasti hääparille: "Te olette kaunein pari, joka tässä kirkossa on mennyt koko vuonna naimisiin. Ja ainoa." Syynä oli se, että kyseinen kirkko, anteeksi nyt vain, näytti ulkoapäin varastohallilta, joten belgialaisten estetiikkapreferenssit olivat ohjanneet heitä valitsemaan toisen paikan vihkikirkokseen.

- Belgialaisissa häissä kuuluu pitää myös häävastaanotto, ja monet ihmiset kutsutaan vain vastaanotolle. Ajattelin ihan alkuksi, että njääh, tarvitseeko tuollaista kahden kastin jakoa. Sitten tajusin kuitenkin, että olisi loukkaus olla kutsumatta häihin naapureita ja miehen työkavereita, koska se on maan tapa. Iltajuhla oli tarkoitettu ystäville ja perheenjäsenille, joten vastaanoton pitäminen naapureille ja työkavereille oli tässä suhteessa varsin kätevä juttu. Tietenkään koskan kaikki kivat tyypit eivät mahdu mukaan, ja olen alkanut ymmärtää niitä kulttuureita, joissa häihin kutsutaan oikeasti satoja henkilöitä.

Toki kutsumattomuus olisi ymmärretty, jos häämme olisivat olleet luokkaa "maistraattiin ja kahville perheen kanssa", mutta tuskinpa sellainen vale olisi mennyt naapureille läpi, kun musiikki raikasi P:n vanhempien pihalla yöllä kolmeen saakka. Naapureita ja työkavereita oli myös aidosti kiinnostavaa tavata.

Kiitokset vielä kaikille osallistujille ja onnittelijoille! Lopuksi vielä paljastan, että heräsimme eilen kuudelta, ajelimme erään tarjouksen perässä tilavalla autolla Hollannin Utrechtin lähelle ja maksoimme eräälle hollantilaiskauppiaalle ison potin häätililtämme. Sitten pakkasimme auton niin painavaksi, että moottoriteillä ajaminen hermostutti. Nyt autotallimme on täynnä mysteerisiä lautoja, joista kootun lopputuloksen pääsen paljastamaan toivottavasti pian sekä kuvin että sanoin.

7 kommenttia:

  1. Kuulostaa siltä, että juhlat olivat oikein onnistuneet, ilman turhaa pönötystä. :) Ja mikä upea mekko, mukavasti erilainen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mietin ensin, että voisi mekko olla pitkä ja valkoinenkin, mutta sitten yhtäkkiä iski voimakas halu 50-luvun tyllimekkoon eikä missään nimessä valkoiseen. :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. En tiedä vielä, laitanko vielä tänne, mutta saatat saada muuta kautta. ;)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Mysteerilaitojen kanssa tapahtyy mysteeripuuhia sunnuntaina!

      Poista
    2. ...lautojen siis. Lautojen ja niiden laitojen.

      Poista